Category Archives: suomalainen elokuva

Suomalaiset draamasarjat

Suomalaiset ovat televisiokansaa ja katsovat mielellään kansainvälisiä suosikkisarjoja, mutta myös Suomessa tuotetaan laadukkaita sarjoja, jotka ovat saavuttaneet suuren suosion. Tässä artikkelissa kerromme suosituimmista suomalaisista draamasarjoista, niiden juonenkäänteistä ja tähtinäyttelijöistä.

Salatut elämät

Helsingin UllanlinnImmeubles_art_nouveau_de_la_rue_Huvilakatu_(Helsinki)_(2770906739)assa kuvattu Salatut elämät on pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty suomalainen draamasarja ja sarjaa esitetään edelleen arkipäivisin puolen tunnin mittaisen jakson verran. Salatuissa elämissä on käsitelty monia hyvin vaikeita ongelmia, kuten huumeita, alkoholismia, perheväkivaltaa ja rikollisuutta. Sarjan alkuperäisistä näyttelijöistä jäljellä on enää viisi: Esko Kovero, Pete Lattu, Sami Uotila, Tommi Taurula ja Maija-Liisa Peuhu, joskin heistä ainoastaan Ismo Laitelaa esittävä Kovero on ollut sarjassa koko sen historian ajan yhtäjaksoisesti.

Kotikatu

Alun perin Helsingin Korkeavuorenkadulla kuvattua Kotikatua esitettiin televisiossa yhteensä 18 tuotantokautta vuosina 1995-2012, ja sarja on Salattujen elämien jälkeen Suomen pitkäikäisin TV-sarja. Sarja kertoi aluksi kahden perheen, Mäkimaiden ja Luotoloiden, vaiheista, mutta myöhemmin sarjaan lisättiin Lappeenrannasta pääkaupunkiin muuttanut Partasten perhe. Sarjan näyttelijäkaartiin kuului lukuisia suomalaisia tähtinäyttelijöitä, kuten Jukka Puotila, Aake Kalliala, Lena Meriläinen ja Eeva Litmanen.

Metsolat

Metsolat on Yleisradion tuottama, vuosina 1993-1995 esitetty suomalainen TV-sarja. Sarjan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen kainuulaiseen pikkukylään ja sieltä kotoisin olevan Metsolan suvun vaiheisiin. Sarjasta suomalaisten mieliin on piirtynyt erityisesti alkoholisoituneen, entisen hiihtosankarin hahmo, joka sarjassa tunnettiin nimellä Erkki Metsola. Sarjan näyttelijäkaartiin kuuluivat muun muassa Ahti Haljala, Helinä Viitanen, Anna-Leena Härkönen ja Kim Floor.

Sydän toivoa täynnä

1990-luvun lopulla MTV3-kanavalla nähdyn Sydän toivoa täynnä -sarjan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen helsinkiläiseen Toivo-ravintolaan. Sarjaa esitettiin kolme tuotantokautta, ja sen näyttelijäkaartiin kuului joukko suomalaisia huippunäyttelijöitä, kuten Marja-Leena Kouki, Sari Siikander, Eero Saarinen ja Jukka Voutilainen. Sarjan teemat pyörivät rakkauden, yksinäisyyden ja arkisten teemojen, kuten työttömyyden, ympärillä.

Syke

Eräs viime vuosien suosikkidraamasarjoista on Syke, jonka tapahtumat sijoittuvat suuren kaupungin keskussairaalan traumaosastolle. Sarjassa keskeisessä roolissa ovat sairaalassa työskentelevät hoitajat ja lääkärit, joiden elämää seurataan sekä työssä että vapaa-ajalla. Sarjan päätähtiä ovat Kotikadustakin tuttu Lena Meriläinen, Iina Kuustonen, Tiina Lymi ja Leena Pöysti. Näillä näkyminen sarja päättyy keväällä 2017 esitettävän neljännen tuotantokauden jälkeen.

Parhaat suomalaiset sketsisarjat

Suomalaiset ehkä tunnetaan vakavana kansana, mutta maassa on vuosikymmenten saatossa tuotettu runsaasti laadukkaita sketsisarjoja. 1950-luku oli elokuvien kulta-aikaa ja ensimmäiset sketsisarjat saivat alkunsa vasta seuraavalla vuosikymmenellä, kun yhteiskunnallinen ilmapiiri muuttui muutenkin vapaammaksi. Tässä artikkelissa kerromme suosituimmista suomalaisista sketsisarjoista.

1960- ja 1970-luku

Spede Pasanen oli eräs suomalaisen viihteen keskeisistä hahmoista monella vuosikymmenellä. Ensimmäinen Spede-Show lähetettiin vuonna 1964, ja sarjaa seurasivat Speden muut viihdesarjat Speden saluuna ja Spedevisio. Ohjelmissa esiintyi Speden lisäksi Simo Salminen, Ere Kokkonen ja Jukka Virtanen. 1970-luvulla sarjan nimeksi vakiintui Spede Show, mutta sen tuottaminen loppui vuonna 197Spede_Pasanen_opiskelija-asunnossa4, kun Pasanen ajautui erimielisyyksiin MTV:n ohjelmajohtajan kanssa ja siirtyi elokuvien tuottamiseen.

1970-luvun sketsiviihdesarjoihin kuului myös Ällitälli, jonka päärooleissa esiintyivät Heikki Kinnunen ja Leo Lastumäki. Vuosina 1969-1975 esitettiin myös suosittua musiikkiviihdeohjelma Kivikasvot Showta, jonka eräs päätähdistä oli Matti “Fredi” Siitonen. Ohjelmassa nähty Siitosen ja Georg Dolivon Ohukainen ja Paksukainen -imitaatio sai suosiota myös Suomen rajojen ulkopuolella.

1980-luku

Tämä vuosikymmen oli omalla tavallaan sketsisarjojen kulta-aikaa. Vuosikymmenen alkupuolella väritelevisiot löysivät tiensä lähes jokaiseen kotiin, mikä osaltaan mahdollisti sketsisarjojen suosion. Vuosikymmenen puolivälissä menestystaivaltaan jatkoi Spede Show, jonka näyttelijäkaartiin kuului tuolloin myös Vesa-Matti Loiri. Speden kyllästyttyä sketsien luomiseen syntyi Vesku Show, jossa olivat Loirin lisäksi mukana jo suosiota saavuttaneet Simo Salminen ja Hannele Lauri. Sarjasta muistetaan esimerkiksi Loirin lengendaarinen Tyyne-hahmo sekä Nasse-setä.

Muita 1980-luvun sketsisarjoja olivat esimerkiksi Pulttibois, Soitinmenot, Tiikerihai ja Velipuolikuu. Monet aikakaudella eläneet muistavat hyvin myös sarjan Hymyhuulet, joka tuli tunnetuksi erityisesti Antti Raivion ja Ville Virtasen hahmoista Aki ja Turo.

1990-luku ja 2000-luku

1990-luvulla Vesku Show jatkoi suosiotaan, samoin kuin Kivikasvot Show ja Pulttibois. Vuosikymmenen uusia sarjoja olivat puolestaan Lapinlahden Linnut -show, Pulkkinen ja Vintiöt. Vuosituhannen vaihtumisen jälkeen ovat syntyneet uuden ajan sketsisarjat, kuten Kätevä emäntä, Siskonpeti ja ToosaTV, jota esitettiin alun perin ISTV-netti-tv:ssä. Internetin myötä myös sketsien tuotanto on siirtynyt enenevässä määrin nettiin, jossa katsojakunta on laajempi ja toisaalta jokainen voi esiintyä viihdetaiteilijana.

Parempi myöhään -ohjelmasarja

Lokakuussa 2016 kuollut Pentti Siimes muistetaan terävänä ja monipuolisena näyttelijänä, jolle komiikka oli luontaisin alue. Hän teki pitkän uran Suomen Kansallisteatterissa – se kesti yli neljäkymmentä vuotta. Huolimatta t685039eatteriurastaan, Pentti Siimes osallistui tämän lisäksi muun muassa elokuvanäyttelemiseen sekä teki kuunnelmia radion puolelle.

Hänen töistään ehkä mieleenpainuvimmaksi on jäänyt kuitenkin televisiosarja nimeltään Parempi myöhään, jossa Siimeksen juontaja-aisaparina esiintyi Ritva Valkama. Tätä Mainostelevisioon tehtyä tunnin mittaista ohjelma purkitettiin kymmenen jakson verran. Siitä nousi 1970-luvun lopun suomalaisen televisiomaailman menestystarina, jonka mukana myös Pentti Siimes nousi komeetan tavoin koko kansan tietoisuuteen.

Parempi myöhään-ohjelman olivat luoneet yhteistyössä Neil Hardwick, Seppo Ahti, Inkeri Pilkama sekä Päiviö Pyysalo. Pentti Siimeksen ja Ritva Valkaman juontamissa sketseissä esiintyivät muun muassa Marita Nordberg, Jussi jurkka, Tiia Louste sekä Jukka-Pekka Palo. Lisäksi sarjan suosio perustui vieraileviin tähtiin ja erilaisiin musiikkiesityksiin. Merkille pantavaa on, että juontajaparin juonnot oli kuvattu livenä jo edellisenä päivänä elävän yleisön edessä. Juuri tämän vuoksi juontoihin saatiin teräviä sivalluksia ajankohtaisiin aiheisiin. Tällainen ohjelman tekotapa vaati näyttelijöiltään myös heittäytymiskykyä. Sketsit olivat kylläkin tarkasti käsikirjoitettuja sekä etukäteen taltioituja. Ohjelmassa esitettyjä sketsejä on myöhemmin luonnehdittu älyllisesti korkeatasoisemmiksi kuin siihen aikaan oli totuttu näkemään. Juontajien keskinäinen kemia toimi niin kitkattomasti, että katsoja saattoi kuvitella heidän olevan pariskunta oikeassa elämässä.

Sarjassa esitettiin muun muassa Lemmenpariduetto-sketsejä, joista yhdessä Valkama ja Siimes ovat pukeutuneina ankkapukuihin ja esiintyvät pahvisissa lavasteissa kuumien studiovalojen alla. Muita suosittuja osia sarjassa olivat Lahjakkaiden klubi, Toopelivisio ja Sininen hetki, jossa Jussi Jurkka esitti iltasadun kaikkine tekstissä olevine kirjoitusvirheineen. Kerran kuussa, lauantai-iltana parhaimpaan katseluaikaan esitetty ohjelma oli huimassa suosiossa ja pääsi lähes 2.5 miljoonan katsojan tv-ruudulle.

Parempi myöhään sarjan ohjaajista toinen, eli Päiviö Pyysalo on muistellut jälkeenpäin edesmennyttä Pentti Siimestä lämmöllä. Hän on kehunut juuri Siimeksen valtavaa mielikuvitusta sekä hänen luontaista kykyään heittäytyä erilaisiin tilanteisiin.

Sarjan loputtua Siimes ja Valkama esiintyivät myös Ollaan kuin kotonanne-sarjassa 1982, josta ei kuitenkaan tullut samanlaista menestystä kuin Parempi myöhään-ohjelmasta.

Tositelevisio-ohjelmat kiinnostavat suomalaisia

Tositelevisio-ohjelmat ovat viihdyttäneet suomalaisia jo vuosikausia. Tosi-tv:n suosio on kasvanut huimasti 2000-luvulla ja ne ovat yksi suosituimpia ohjelmamukanalia-tvotoja suomalaisten keskuudessa. Peräti neljännes maksuttomilla TV-kanavilla esitetyistä ohjelmista on tosi-tv:tä.
Tosi-tv-sarjoissa seurataan tavallisia ihmisiä näyttelijöiden sijaan ja formaatillle on tyypillistä ettei tulevia tilanteita ole etukäteen käsikirjoitettu. Draama tai huumori ohjelmiin syntyy tunteesta, että katsojille näytetyt tapahtumat ja osallistujien reaktiot niihin ovat aitoja. Tosiasiassa osa tositelevisio-ohjelmista on pitkälle käsikirjoitettuja ja näissä ohjelmissa tärkeintä on säilyttää katsojien tunne tilanteen aitoudesta.

Tosi-tv-sarjan ohjelmaidea voi olla ihmisten reaktioiden paljastaminen piilokameran avulla. Ohjelmaan osallistuvien yhteiselon kuvaamista poikkeuksellisissa olosuhteissa on hyödynnetty monissa tosi-tv-sarjoissa. Kilpailut ovat myös tärkeä osa tositelevisiota ja tosi-tv:ssä on kisailtu niin nopeudesta, kauneudesta, bisnesosaamisesta kuin myös kyvystä selviytyä äärimmäisissä olosuhteissa.

Mistään uudesta ilmiöstä tosi-tv:ssä ei ole kyse. Monet muistavat vielä vuosina 1985-2002 MTV:llä pyörineen Napakympin, jossa ohjelman vierailijat etsivät itselleen elämänkumppania. Valinnassa auttoivat kysymykset, joita neiti tai herra X esitti sermin takana oleville kumppaniehdokkaille. 2000-luvun alkupuolella puolestaan seikkailtiin Posion jylhissä maisemissa, kun Suuressa Seikkailussa kilpailtiin rahapalkinnosta ja Suuren Seikkailijan tittelistä.

Yksi kasvava tositelevision ohjelmamuoto on dokumentaarinen tositelevisio, jossa seurataan ihmisiä esimerkiksi heidän työssään. Huippusuosittua Poliisit-sarjaa on kuvattu jo yhdeksän tuotantokauden ajan ja poliisien lisäksi televisiossa on seurattu niin hinausauton kuljettajien kuin tunturikeskusten sesonkityöntekijöiden arkea.

Suuri osa televisiosarjoista perustuu formaatteihin eli ohjelmaideaan, jonka käyttöoikeudesta maksetaan ohjelmaformaatin lisenssinhaltijalle. Tositelevisio-ohjelmistakin löytyy monta esimerkkiä ohjelmaformaateista. Reilun kymmenen vuoden jälkeen paluun televisioon tekevä BumtsiBum! perustuu irlantilaiseen formaattiin. Tirkistelyn aivan uudelle tasolle vienyt Big Brother on lähtöisin Alankomaista ja sitä on esitetty yli sadassa maassa. Suomessa kilpailijoita eristettiin muusta maailmasta vuosina 2005-2014.

Vaikka iso osa Suomessa esitettävistä tosi-tv-sarjoista perustuu ulkomailta ostettuihin formaatteihin, löytyy suomalaisista tosi-tv-sarjoista myös vientituotteita. Formaatti Martina ja hengenpelastajat on myyty Ranskaan ja yksi suosituimmista suomalaisista formaateista, komediaformaatti Putous, on käynyt kaupaksi Kiinassa.

Tositelevision suosiota televisio-ohjelmien joukossa selittää ohjelmaformaatin alhaiset tuotantokustannukset, mutta hyvin toteutettu tositelevisio tarjoaa myös tv-katsojia houkuttelevaa sisältöä. Tuotannon edullisuus ei pysty selittämään suosituimpien tosi-tv-ohjelmien isoja katsojalukuja. Katsojalla syntyy tunneside kiinnostaviin päähenkilöihin, mikä saa katsojan seuraamaan heidän vaiheitaan jaksosta toiseen.

Ikuisesti lapsenmielinen Pikku Kakkonen

Suomalaisen televisioviihteen rakastetuimpiin ohjelmiin kuuluu monen pienemmän mielestä ehdottomasti Pikku Kakkonen. Vuonna 2017 peräti 40-vuotisjuhlaansa viettävä ohjelma on edelleen kiinteä osa jokaista lapsiperhettä ja tuo muistoja lapsuudesta myös vanhempien mieleen.

Pikku Kakkosen periaatteet

YLE on lastenohjelmien keskeinen tuottaja Suomessa niin televisioon, radioon kuin internetiin. Televisio-ohjelmana Pikku Kakkonen pyrkii omalta osaltaan innostamaan lapset foto1 (1)tutkimaan ympäröivää maailmaa ja rohkaisemaan heitä itsenäiseen ajatteluun. Tuttujen televisiohahmojen kanssa on hauska hypähdellä ja tanssia sekä ennen kaikkea laulaa tuttuja sävelmiä. Ohjelman avulla lapsi voi turvallisesti kohdata ja tunnistaa erilaisia tunteita. Päämääränä on tukea lapsen kasvua ja auttaa muodostamaan positiivinen minäkuva. Vanhempien iloksi ohjelma ei sisällä väkivaltaa, joten Pikku Kakkonen tarjoaakin vanhemmille päivittäisen hetken puuhata omien asioiden parissa.

Suosituimmat sarjat

Markus-setä, Kylli-täti ja Eila-mummo; monet ohjelman hahmot ovat painuneet mieleemme. Vanhemmat muistavat yhä lapsuudestaan Pelle Hermannin, joka esiintyi ohjelmassa vuonna 1978 alkaen seuraavan kymmenen vuoden ajan. Pelle Hermannia muistetaan erityisesti suorasta kanssakäymisestään television toisella puolella istuvan lapsen kanssa sekä tutusta lauseestaan “Voi änkeröinen!”, jolla hän päivitteli asioiden tilaa. Pikku Kakkonen päättyi aikoinaan Nukkumatin puhaltamaan unihiekkaan, jota ovelimmat viikarit yrittivät viimeiseen asti väistellä.

Pikku Kakkosen sarjoista löytyy monia ikimuistoisia hahmoja, kuten 4-vuotias Kaapo, joka opettelee tuntemaan ympäröivää maailmaa sekä Pipsa Possu röhisevine perheineen. Seikkailumatkoille pääsi Oktonauttien tai Samsamin seurassa. Lämpimiä tunteita puolestaan herättävät suloiset jänikset Arvaa kuinka paljon sinua rakastan? -sarjassa.

Pienestä koostaan huolimatta Havunhelman metsässä asuva Kikattava Kakkiainen sekä tämän ystävät Keijo Karhu, Herra Hirvi, Neiti Siili ja City Kani ovat naurullaan valloittaneet monen sydämen. Ystävykset joutuvat mitä kummallisimpiin tilanteisiin, jotka onneksi ratkeavat sinnikkyydellä ja positiivisella ajattelulla.

Pikku Kakkosen sovellus

Hauskanpidon ei tarvitse rajoittua vain arkisin kello viiden ja kuuden väliin. Lapselle voi ladata tablettiin tai älypuhelimeen Pikku Kakkosen sovelluksen, joka sisältää erilaisia pelejä. Pelejä on suunniteltu lapsentahtiseksi kolmevuotiaille alkaen aina haastavimpiin pelimekaniikkaa vaativiin peleihin. Pelien päämääränä on tuottaa lapselle iloa, mutta myös kehittää hänen luovaa ajatteluaan sekä auttaa häntä oppimaan uusia taitoja.

Mukava, hyväntuulinen ja ennen kaikkea turvallinen ja tärkeä osa arkea; sellainen on Pikku Kakkonen. Seuraavan kerran, kun kuulet tutun musiikin, laula sinäkin lapsesi kanssa yhdessä. Muistatko vielä, miten Pikku Kakkosen postiosoite kuuluu?

Interaktiiviset visailuohjelmat

Suomalaisilla kanavilla on jo useamman vuoden ajan ollut tarjolla erilaisia katsojia aktivoivia interaktiivisia visailuohjelmia sekä chattikeskusteluja. Näitä ovat esimerkiksi Voittopotti, Tiedä ja Voita sekä Voittostudio. Kaikkien ohjelmien periaatteena on peluuttaa katsojia erilaisilla tehtävillä. Juontaja keskustelee television välityksellä katsojan kanssa houkutellen tätä soittamaan studioon, jotta hän voi suorassa lähetyksessä arvata oikean vastauksen kyseiseen tehtävään. Erilaisia visailu- ja chattiohjelmia pyörii televisiossa päivittäin ja seuraavassa esitellään muutamia tunnetuimpia näistä ohjelmista. Mikäli erilaiset tietovisat eivät kiinnosta, kolikkopelit ovat myös oiva vaihtoehto pikaisen voiton saamiseksi.

Voittopotti

MTV3-kanavalla esitetty visailuohjelma, joka tuli televisiosta vuosien 2006-2007 aikana joka arkipäivä. Ohjelmassa katsojat soittivat maksulliseen linjaan päMtv3_new_logo.svgästääkseen suoraan lähetykseen. Soittajien oli tätä ennen selviydyttävä mahdollisimman nopeasti esikarsinnasta, jossa nopeiten kolmeen kysymykseen vastannut valittiin suoraan lähetykseen. Tämän jälkeen soittajan piti vastata televisiossa esitettyyn kysymykseen oikein voittaakseen ruudussa näkyvän rahasumman. Toisinaan soittaja sai vielä koittaa onneaan europelissä, jossa valittujen numeroiden alta paljastui erikokoisia voittosummia. Suurin pelissä voitettu summa oli 21 000 euroa.

Tiedä ja Voita

Nelonen Median interaktiivinen televisiovisailu, jossa on tiedettävä oikea vastaus annettuun tehtävään. Ohjelma esitettiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2013. Pelivoitot vaihtelevat muutamasta kymmenestä euroon aina 2000 euroon ja voittajien nimet julkaistaan myös ohjelman internetsivulla. Ohjelman juontajat ovat aiheuttaneet hämmennystä riitelemällä lähetyksen ohjaajan kanssa. Moni katsoja jäikin pohtimaan, ovatko dramaattiset kohtaukset käsinkirjoitettuja uusien katsojien houkuttelemiseksi. Pelijuontajien erikoisimmista käytöksistä on tehty lukuisia videokoosteita.

Voittostudio

Kolmas interaktiivinen televisiovisailu on MTV:n kanavilla esitettävä Voittostudio. Päämääränä on voittaa rahaa tietämällä oikea vastaus erilaisiin tehtäviin. Voittostudio aloitti elokuussa 2014 pääkaupunkiseudulla, mutta tuotanto siirtyi pian Unkariin. Kilpailun juontajat ovat onnistuneet aiheuttamaan hämminkiä esiintymällä pikkujouluaikaan humalassa televisiossa.

Visailuohjelmien yhteydessä on usein nostettu esiin kysymys siitä, voittaako visassa oikeasti rahaa. Peliohjelmat on suunniteltu pitkiksi ja voittopotti kasvaa ohjelman aikana suuremmaksi katsojien mielenkiinnon säilyttämiseksi. Mikäli kukaan soittajista ei ratkaise tehtävää, voittopottia ei jaeta. Tehtävät on usein suunniteltu niin, että ratkaisuissa piilee jokin koukku, jolloin itsestään selvä vastaus ei olekaan oikea. Kyseiset pelit ovatkin ensisijaisesti rahasampoja niitä tuottaville yhtiölle eikä tavalliselle katsojalle.

Suomalaisen elokuvan historia

Oletko kiinnostunut kulttuurista ja viihteestä? Tiesitkö, että Suomessa on tehty elokuvia jo sadan vuoden ajan? Tässä artikkelissa kerromme suomalaisen elokuvan historiasta.

Elokuva enne14976583358_373a963d9e_zn itsenäisyyden aikaa

Suomalaisen elokuvahistorian alkuajankohtana pidetään vuotta 1896, jolloin Lumièren veljekset aloittivat elokuvien esittämisen Helsingissä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana elokuvat levisivät ympäri maata kiertävien esitysten ansiosta. 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä perustettiin lukuisia elokuvateattereita ympäri maata, ja samalla syntyi myös tarve tehdä kotimaisia elokuvia teattereihin katsottavaksi.

Kotimaisen elokuvan syntyhetket

Ennen itsenäistymistä suomalainen elokuvatuotanto ei vielä ollut saavuttanut vakiintunutta asemaa. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919 perustettiin seuraavien vuosikymmenten elokuvatuotannon kannalta merkittävin yhtiö, Suomen Filmikuvaamo, jonka nimi muutettiin muutama vuosi perustamisen jälkeen Suomi-Filmiksi. 1920-luku oli elokuvan laajenemisen aikaa, ja myös sanomalehdissä alkoi tuolloin ilmestyä elokuvia koskevia arvosteluja.

1920-luvulla syntyneistä suomalaisista elokuvista tunnetuimpia ovat Nummisuutarit ja Koskenlaskijan morsian, joka sai seuraavalla vuosikymmenellä vielä kaksi jatko-osaa. Aiheet elokuviin kumpusivat hyvin usein suomalaisesta maaseudusta ja sen ilmiöistä, mutta seuraavilla vuosikymmenillä myös muut teemat saivat huomiota.

Elokuvateollisuuden syntyminen

Vaikka elokuvia tuotettiin jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien, varsinaisen elokuvateollisuuden katsotaan alkaneen vasta 1930-luvulla. Kotimaisen elokuvan kehityksen pysäytti hetkellisesti vain toinen maailmansota, joka käytiin vuosina 1939-1944. Sotavuosien aikana valmistui vain yksi elokuva, Kulkurin valssi, mutta se saavutti sitäkin suuremman suosion.

Sotavuosien jälkeen elokuvien tuotanto kiihtyi jälleen, ja elokuvissa nähtiin täysin uusia teemoja, kuten rikollisuutta, alkoholismia, avioeroja ja mielenterveysongelmia. Näiden synkkien teemojen vastapainoksi syntyi myös kevyempiä elokuvamuotoja, kuten Pekka ja Pätkä -elokuvien kaltaiset komedialliset hupailut.

Kulta-ajan hiipuminen

1950-lukua pidetään suomalaisen elokuvan kulta-ajan viimeisenä vuosikymmenenä. Aikakauden eräs ehdottomasti suurimmista teoksista on Väinö Linnan romaaniin perustuva Tuntematon sotilas, joka myöhemmin saavutti menestystä myös ulkomailla. Edvin Laine, Matti Kassila ja Hannu Leminen olivat vuosikymmenen menestyneimpiä elokuvaohjaajia.

1960- ja 1970-luvuilla suomalainen elokuvatuotanto romahti. Maata hallinnut rakennemuutos vaikutti syvästi elokuvien tuotantoon, ja katsojamäärät putosivat merkittävästi. Televisiosta tuli tuolloin elokuvateattereiden kilpailija, ja katsojat pysyivät TV-ruutujen ääressä. Pysähtyneisyyden ja arvaamattomuuden vuosikymmenten jälkeen suomalainen elokuva alkoi vähitellen nousta uuteen menestykseen. Erityisesti 1990-luvun loppu oli menestyksen aikaa suomalaiselle elokuvatuotannolle.